Pääsiäisenpyhät lähes ohi, mukavat sellaiset. Poikani tyttöystävänsä kera tulivat minua tänne Wieniin tervehtimään, ja heidän kanssaan tuli nähtyä paljon taas uutta ja jännittävää.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Kun tulimme viikko sitten tänne, meidät noudettiin lentokentältä autolla. Nyt perjantaina ajoin pikajunalla Schwechat'iin lentokentälle nuoria vastaan. Oli todella vilkas matkustuspäivä, ja siellä vastaanottajien tungoksessa oli jännää odotella tuttuja kasvoja saapuvien ovista…

 

Viikonlopuksi oli kätevää hankkia Wien-kortit, joilla voi matkustaa kaikissa kaupungin julkisissa liikennevälineissä 72h ajan (sekä sai erilaisia alennuksia ostoksista sekä pääsylipuista) – kortin hinta 18,50€ kun pelkkä matkalippu olisi maksanut 12€. Minun kuukausilippuni muuten maksoi 45€, ellen jo ehtinyt mainita asiaa aiemmin.

 

Lento saapui 18:40, tuloselvityksestä sain vieraani ulos noin klo 19:00, pikajuna-metro yhdistelmää käyttäen olimme heidän hotellillaan noin puolen tunnin kuluttua. Matkavaatteet huoneessa henkareille ja laukun purku – ja sitten takaisin kaupungin keskustaan metrolla: Pilgramgasselta U4:lla pari pysäkinväliä ja olimme Stephansplatz'illa – aivan vanhan Wienin ytimessä.

 

Lämmin kevättuuli puhalteli leppoisasti, ja  leppoisa oli tunnelmakin leveillä kävelykaduilla jotka olivat täynnä kaikenikäistä kansaa iltakävelyillä, jäätelöllä, kahviloissa ja terassiravintoloissa. Ihmettelimme rauhallista tunnelmaa sekä meluttomuutta; tasainen puheensorina ympärillä muttei mitään teräviä ääniä – johtuneeko ympärillä olevien upeiden historiallisten rakennusten kiemuraisesta koristelusta ja yksityiskohdista? Vanhat linnat, kirkot ja talot on koristeltu yltäkylläisesti patsain ja reliefein. Vaikka talot ovat korkeita, ei katujen vilinä aiheuta kaikuja kujilla ja käytävillä.

 

Otimme paljon kuvia, kävelimme ristiin rastiin ja katselimme herkullisen monipuolisia ruokalistoja ravintoloiden ovilla – ja löysimmekin aivan vedet kielelle herauttavia vaihtoehtoja. Perinteiset Wienerschnitzel'it ja herkulliset katkaravut nautittuamme Itävaltalaisen pöytäviinin kera olimme niin tyytyväiset, että päätimme lähteä "meille" eli kuukauden vuokra-asunnollemme keittelemään iltakahvit ja syömään mansikoita jälkiruuaksi.

Wien poikkeaa siinä Helsingistä, että täällä voi kulkea perhekunnittain myöhään illalla ja istahtaa syömään lämpimän aterian puoleenyöhön saakka. Helsingissähän kahvilatkin menevät kiinni aikaisin viikonloppuiltaisin – saati sitten ruokaravintolat.

 

Ruokakaupat (sekatavarakaupat lähiöissä) sen sijaan menevät täällä kiinni klo 19, lauantaisin klo 17 – ja sunnuntaisin ovat kiinni.

 

Pitkänäperjantaina huomattiin, että yhdeltä yöllä oli jo viimeinen metro kaupunkiin päin mennyt – taksimatka meidän Reumannplatzin metropysäkiltä Trend Hotell Ananakseen Pilgramgasselle maksoi yöllä 10€.

 

Lauantai sujui puistoissa, linnoissa, museoissa, jäätelöllä, Sacher-Ravintolan kuuluisalla torttukahvilla, kruununjalokiviä ihmetellessä. Sunnuntai oli Schönbrunnissa Tiergarten –päivä: Pandat, kirahvit, virtahevot – pingviinit, merileijonat, jääkarhut – akvaarioissa rauskut ja piraijat, karibian kauniit korallit ja kalalajit… Ahh, siellä riittäisi näkemistä ja kokemista useammaksikin päiväksi. Olin siellä viime torstaina noin 5 tuntia, eilen olimme siellä 4 tuntia – ja viihdyimme kuin innokkaat pikkulapset!

 

 

Ja sitten syömään – ja nuorten oli lähdettävä lentokentälle ja kotiSuomeen. Ihan vilauksessa meni viikonloppu; KIITOS Jussi&Niina! Tänäinen sitten kuvia katsellen ja lepäillen, huomena alkaa arki ja työt. Menen huomena Castelligasselle Hallinnon alan ammattikoululle ensimmäistä päivää: siellä olenkin nämä loput 3 viikkoa harjoittelussa.